http://jofli.wordpress.com/category/ellan-orvot/
Jossun blogista voi lueskella tämän meijän tarinan alkuhetket. Mun pää on ollu aika tyhjä ja välillä lienee ihan liian täysikin tuottamaan minkäänlaista tekstiä.
Edelleenkään Nannin kuolemaa ei pysty käsittämään, välillä sen jopa unohtaa ja on muka kuulevinaan sen ääniä. Välillä taas kaikki tulee niin elävästi mieleen.. Se tilanne ei tuu poistumaan ikinä mun päästä eikä verkkokalvoilta, enkä usko että Tiinankaan joka joutui myös sen yhtä läheltä ku minä kattomaan. Katoin kuolemaa silmiin ja se perkele voitti. Se tuntuu ihan käsittämättömän pahalta, Nanni oli ihan liian nuori poistumaan, kuolema oli aivan turha. Se raukka taisteli viimeseen asti, se yritti mutta se ei riittänyt 😦 Jos jossitellaan vielä niin onneksi en ollu yksin, onneksi paikalla oli myös Tiina. Ja jossitellaan vielä vähän, onneksi ei oltu Tiinan kans kaksin, onneksi paikalla oli myös Tero.
Ei ole olemassa sanoja millä tätä tarinaa kertoo. Tunteet on menneet laidasta laitaan, viha ja kiitollisuus ovat kulkeneet käsi kädessä.
Kiitos ja anteeksi Nanni. Kiitos ja anteeksi Jenna. Kiitos Ella. Kiitos kaikille jotka olette meitä auttaneet, teitä on ollut uskomaton määrä, ootte ihmeellisiä.http://www.facebook.com/photo.php?fbid=10151226665608702&set=a.99408643701.90088.564788701&type=3&theater
Peremmälle sanoi piru kerjäläiselle 